Blogin nimi juontaa juurensa paitsi ompelusten vähemmän onnistuneisiin lopputuloksiin, myös allekirjoittaneen temperamenttiin. Ärräpäät lentävät ompelusten lisäksi esimerkiksi mm-lätkää seuratessa ja auton ratissa. Onneksi poika (1v9kk) ei ole vielä äitin kielenkäyttöä oppinut. Temperamenttia on kyllä silläkin. Rauhallisempaa laitaa meidän perheessä edustavat mies ja koira.
Työkavereina mulla on Bernette 56 ja Huskylock luolamiesten aikakaudelta. Toimivat verkkovirralla, öljyllä ja noitumisella. Ompeluksia on tähän mennessä kertynyt jokunen, osa on maailmalla ja muutama odottaa telakalla korjauksia. Pidemmittä puheitta, tässä nyt muutama ompelus.
Nämä on siskon tulevalle lokavauvalle <3 Muokkasin vielä kaavaa aika lailla (SK kesänumero 2000-jotain, lyhytlahkeinen kesähaalari ilman alavaraa ja lahkeet pidennettynä ja raakasti kavennettuna). Pari virhettäkin tuli, kun en jaksanut selvittää, mitä tarkoittavat aukileikkaukset saumanvaroissa. Nyt tiedän. Kanttien takaa irvistelee nurjalla tikki, eli kestää,minkä kestää. Mutta mun skaalalla melko onnistuneet.
Talviunet pussiin. Meidän E potkii peitot pois samantien, ja talvella on välillä yöllä vilponen. Napinlävet ei kestä lähempää tarkastelua, mutta toimii.. Ottobre 5/2006, suurennettu.
Kummipojalle shortsit. Lisäsin kaavaan vuorin, ja hyvä tuli. Taskut pitäisi vielä tehdä, mutten uskalla, etteivät mene pieleen... Kangas EK:sta ja kaava Ottobre 3/2003.
Viimeinen ompelus on äitin vanhan käsityökansion kaavalla tehty haalari (Jokanaisen käsityökurssi: Leikkaan ja ompelen). Tässä meni pari asiaa pieleen: Olkapäille tulevat kiinnitysnepparit ovat huonossa kohtaa, eikä niitä ole tuettu. Lahkeet pitäisi vielä muuttaa resorillisiksi, koska ovat liian pitkät pojalle.. Selkämitta puolestaan alkaa taas oleen jo tiukilla.
Tällä erää täytyy lopettaa tähän, mutta ens postauksessa voisin esitellä joitakin jo valmistuneita kesäpaitoja onnistumisen sateenkaaren eri spektreiltä...
